7.10.2007 - suuri elokuva-aiheinen pettymys
Aikaa on vierähtänyt taas vähän enemmän kuin pitikään. Oli kesältä niin paljon kuvia laitettavana, etten oikeastaan tiennyt mitä tehdä niiden kanssa. Lopulta, sisäisen hiilestyksen ja vähän ulkoisen ruinauksenkin jälkeen meidän totaalisesti hajonnut nettikuvagalleria on laitettu uudestaan pystyyn - mikä tarkoittaa, että kaikki kuvat piti laittaa sinne uudestaan. Vuoden 2007 kuvat ovat kutakuinkin järjestyksessä, vanhempia kuvia laitan kun ja jos jaksan ja viitsin. Ei tarvitse vastedes täyttää blogia kaikilla kuvilla, kun kuvat löytyvät muualtakin.
chromaticgray.com/gallery2
Time has gone by way faster than expected... in the end there were so many photos to post and share from last summer that I honestly did not know what to do with them. Finally, after some internal angst and external whining the previously totally broken gallery is now up again, which mean that I had to re-upload all the photos there as well. 2007 is up and documented, earlier photos will appear when and if I feel like doing it. But the blog won't be filled with photos now that there are other means of sharing.
Eilen kävimme kavereiden kanssa katsomassa elokuvan Seeker - the dark is rising. Pimeä nousee -sarja oli kaveripiirissämme yksi suosikkikirjoista ja vaikka sarja on tarkoitettu nuorille aikuisille, olen ihan aikuisenakin lukenut sarjan uudestaan ja nauttinut siitä suuresti. Elokuva oli lievästi sanonut pettymys - etenkin kun kirjasta olisi voinut saada niin hyvän elokuvan... Voin vain kuvitella, miten tähän päädyttiin. Käsikirjoittaja ei itse ollut lukenut kirjasarjaa, eikä itse kirjaakaan. Sen sijaan juonen selittivät hänelle hänen 8-vuotiaat kaksospoikansa, räiskepelaamisen lomassa. Jotka olivat lukeneet kirjasta sarjakuvaversion. Sen jälkeen tuottaja ilmoittaa, että elokuvassa pitää mainostaa G-shock rannekelloja, Nokian kännyköitä, lesemuroja, Googlen hakukonetta, jotain webbikameraa, Santa Cruzin yliopistoa, jotain lenkkarimerkkiä ja kansainvälistä taekwondoliittoa. Päärooliin valitaan joku b-luokan teininäyttelijä, jonka mielestä mikä tahansa ajattelutoiminta aiheuttaa automaattisesti leuan auki valahtamisen. Lopputuloksen voikin sitten arvata. Kun alkuperäisteoksesta ei ole jäljellä kuin tietynlainen etsintäteema, muutaman päähenkilön nimi ja ajatus englantilaisesta pikkukylästä, voikin kukin tahollaan miettiä, kannattiko kirjan oikeuksien ostaminen sittenkään. Samat rahat olisi voinut laittaa vaikka ihan oikeaan käsikirjoitukseen, ja jossain vaiheessa joku olisi voinut tehdä oikeasti hienon elokuvan tästä kirjasarjasta. Elokuvan jälkeen kokkasimme suurelle porukalle valtavan britti-teemaisen päivällisen yorkshire puddingeineen päivineen, joka hieman laimensi valtavaa pettymyksen tunnetta. Vähän.
Yesterday we went to see Seeker - the dark is rising. I had read the series as a teenager and again and again as an adult, and many of our friends also had done the same, considering it one of our favorite series in the fantasy genre. The film was in every way a disappointment - especially considering how the film COULD have been truly truly excellent because of the quality of the book. I can only imagine how this came to be. The script writer had never read the book or the series. Instead, he had the main plot described to him by his 8-year-old twin boys, while they were playing shootemups. Who had actually read the comic version. After which the producer announces that the film is funded through product placement and that they have to promote G-shock watches, Nokia mobile phones, bran flakes, Google search, a web cam maker, Santa Cruz university, some sneaker manufacturer and the international taekwondo association. The main role goes to a b-class teenage actor, who thinks that any cogitative activity automatically causes the jaw to hang open. You can just imagine what the result is. When the only remaining elements are a general seeking activity and a few names of the main characters, you really have to wonder was it worth buying the rights to the books? Especially when it means that now they will never be made into a decent film ever? I mean, you could have spent the same money on a bit of script writing. After the film we consoled ourselves with a big british-themed meal, complete with yorkshire puddings and all. It helped. A bit.
Aivan unohdin mainita, että ennen kaikkea tätä olimme IDEOn vuotuisella kokoperheen piknikillä puistossa. Ilma oli ihana ja teemana oli saarikulttuuri - täällä päin maailmaa termi viittaa Havaijiin ja Polynesiaan. Syötiin ekohaarukoilla herkkuja paperilautasilta kaulassa leit ja ruohohameet päällä. Pääsin kokeilemaan myös miltä tuntuu huitoa softball-palloa (pesiksestä aika lailla helponnettu versio). Molemmilla kerroilla pallo lensi ja kauas, jäi ihan hyvät fiilikset.
And I quite forgot to mention that we had been to the IDEO annual family picnic as well. The weather in the park was lovely and the theme was island culture - referring to Polynesia and Hawaii. We ate delicious things with compostable forks and paper plates wearing leis and grass skirts. I also got to try what it is like to play a little softball, or at least to hit one. Both times the ball flew nicely, good good.
chromaticgray.com/gallery2
Time has gone by way faster than expected... in the end there were so many photos to post and share from last summer that I honestly did not know what to do with them. Finally, after some internal angst and external whining the previously totally broken gallery is now up again, which mean that I had to re-upload all the photos there as well. 2007 is up and documented, earlier photos will appear when and if I feel like doing it. But the blog won't be filled with photos now that there are other means of sharing.
Eilen kävimme kavereiden kanssa katsomassa elokuvan Seeker - the dark is rising. Pimeä nousee -sarja oli kaveripiirissämme yksi suosikkikirjoista ja vaikka sarja on tarkoitettu nuorille aikuisille, olen ihan aikuisenakin lukenut sarjan uudestaan ja nauttinut siitä suuresti. Elokuva oli lievästi sanonut pettymys - etenkin kun kirjasta olisi voinut saada niin hyvän elokuvan... Voin vain kuvitella, miten tähän päädyttiin. Käsikirjoittaja ei itse ollut lukenut kirjasarjaa, eikä itse kirjaakaan. Sen sijaan juonen selittivät hänelle hänen 8-vuotiaat kaksospoikansa, räiskepelaamisen lomassa. Jotka olivat lukeneet kirjasta sarjakuvaversion. Sen jälkeen tuottaja ilmoittaa, että elokuvassa pitää mainostaa G-shock rannekelloja, Nokian kännyköitä, lesemuroja, Googlen hakukonetta, jotain webbikameraa, Santa Cruzin yliopistoa, jotain lenkkarimerkkiä ja kansainvälistä taekwondoliittoa. Päärooliin valitaan joku b-luokan teininäyttelijä, jonka mielestä mikä tahansa ajattelutoiminta aiheuttaa automaattisesti leuan auki valahtamisen. Lopputuloksen voikin sitten arvata. Kun alkuperäisteoksesta ei ole jäljellä kuin tietynlainen etsintäteema, muutaman päähenkilön nimi ja ajatus englantilaisesta pikkukylästä, voikin kukin tahollaan miettiä, kannattiko kirjan oikeuksien ostaminen sittenkään. Samat rahat olisi voinut laittaa vaikka ihan oikeaan käsikirjoitukseen, ja jossain vaiheessa joku olisi voinut tehdä oikeasti hienon elokuvan tästä kirjasarjasta. Elokuvan jälkeen kokkasimme suurelle porukalle valtavan britti-teemaisen päivällisen yorkshire puddingeineen päivineen, joka hieman laimensi valtavaa pettymyksen tunnetta. Vähän.
Yesterday we went to see Seeker - the dark is rising. I had read the series as a teenager and again and again as an adult, and many of our friends also had done the same, considering it one of our favorite series in the fantasy genre. The film was in every way a disappointment - especially considering how the film COULD have been truly truly excellent because of the quality of the book. I can only imagine how this came to be. The script writer had never read the book or the series. Instead, he had the main plot described to him by his 8-year-old twin boys, while they were playing shootemups. Who had actually read the comic version. After which the producer announces that the film is funded through product placement and that they have to promote G-shock watches, Nokia mobile phones, bran flakes, Google search, a web cam maker, Santa Cruz university, some sneaker manufacturer and the international taekwondo association. The main role goes to a b-class teenage actor, who thinks that any cogitative activity automatically causes the jaw to hang open. You can just imagine what the result is. When the only remaining elements are a general seeking activity and a few names of the main characters, you really have to wonder was it worth buying the rights to the books? Especially when it means that now they will never be made into a decent film ever? I mean, you could have spent the same money on a bit of script writing. After the film we consoled ourselves with a big british-themed meal, complete with yorkshire puddings and all. It helped. A bit.
Aivan unohdin mainita, että ennen kaikkea tätä olimme IDEOn vuotuisella kokoperheen piknikillä puistossa. Ilma oli ihana ja teemana oli saarikulttuuri - täällä päin maailmaa termi viittaa Havaijiin ja Polynesiaan. Syötiin ekohaarukoilla herkkuja paperilautasilta kaulassa leit ja ruohohameet päällä. Pääsin kokeilemaan myös miltä tuntuu huitoa softball-palloa (pesiksestä aika lailla helponnettu versio). Molemmilla kerroilla pallo lensi ja kauas, jäi ihan hyvät fiilikset.
And I quite forgot to mention that we had been to the IDEO annual family picnic as well. The weather in the park was lovely and the theme was island culture - referring to Polynesia and Hawaii. We ate delicious things with compostable forks and paper plates wearing leis and grass skirts. I also got to try what it is like to play a little softball, or at least to hit one. Both times the ball flew nicely, good good.
posted by katja at 10:50
1 Comments:
Jipii, se päivittyy! ^_^
Post a Comment
<< Home