26.1.2009 - lepotauko

Postittaminen on jäänyt vähiin - ei sen takia, etteikö olisi mitää tapahtunut, päinvastoin. Olemme avanneet uuden blogin uudelle ihmiselle, ja valtaosa ajasta menee nimenomaan tämän uuden ihmisen parissa. Siispä, käykääpäs katsomassa mitä Petran elämään kuuluu siellä toisessa blogissa, jota toistaiseksi ainakin olemme onnistuneet päivittämään lähes päivittäin.

http://willarbee.blogspot.com - Petra's Daily Post

There has not been much posting here - not because of lack of events, on the contrary. We have opened a new blog for our new person, and most of our time is in fact spent with this new person. So, go and check out what's happening to Petra these days at the other blog - we've been able to update is almost daily so far.

8.1.2009 - uuden alun partaalla

Raskaus on nyt tasan viikon yli, ja yleinen mielipide esittää, että esimerkiksi tänään olisi oikein hieno päivä syntyä... Eilen illalla oli ensimmäiset heikot mutta säännöllisiä supistuksia, joten jotain toivoa tähän suuntaan voidaan jo esittää.

The pregnancy is now exactly one week over, and the general consensus is that today would be as fine a day as any to be born... Yesterday evening saw the first mild but regular contractions, so there might even be some chance of this happening now.

29.11.2008 - pallomaha

Elo mahapallon kanssa on edennyt tosi hyvin - minä syön ja maha kasvaa napakassa pyöreässä etupaketissa, sellaisessa jota vanha kansa kuvailisi selvästi pojan merkiksi. Viisi viikkoa laskettuun aikaan, ja perusasiat alkavat olla valmiina, olemme saaneet melkein kaiken käytettynä lahjaksi tai lainaksi. Ja vasta konkreettiset tavarat ovat tehneet omillekin aivoille selväksi sen, että kolmas ihminenhän tänne on tulossa, ja että ei tätä mahan kasvatusta ja hytkymisen seurantaa jatku loputtomiin.



Life with the belly-ball has progressed very well - I get to eat and the belly gets to grow compact and front loaded, what many would say is the sign of expecting a boy. With five weeks to go we have all the basics set up - most of them second hand gifts or loans. And it really is only through the stuff that my baby brain has come to realise that there's really going to be a third person here soon, and it's not just about growing belly and watching it kick and wiggle for ever.



Kissoista on pelkkää iloa. Pitävät seuraa toisilleen, nukkuvat yhteisessä mytyssä peiton alla tai päällä, painivat kuin pienet pirut mutta silti hakeutuvat välillä meidänkin seuraan ja syliin. Tämä pienempi on kovaääninen ja miukuu säälittävästi aina kun isoveli on hukassa ja olo yksinäinen. Ja isoveli tulee paikalle, ei ihan niin salamana kuin ennen, mutta tulee kuitenkin. Ja nuolee pienemmän tuuheampaa turkkia niin huolellisesti, että karvapalloja äkistellään melkein joka yö.



The cats are a ton of fun. They keep each other company, sleep in a bundle on or under a blanket , wrestle each other like they're possessed, but still occasionaly run up to us, seeking our company and a spot on our laps. The smaller one is a vocal one, mewing pitifully when he's feeling lonely and can't find his big brother. And big brother will come and find him, maybe not as immediately as in the beginning, but soon enough. And then licks the little fuzzy one so thoroughly that he's hacking up furballs almost every night.

Uudella kameralla saa kissoista paaaaaaljon parempia kuvia kuin ennen. Hyvä kamera tuleekin kohta ihan tarpeeseen....

The new camera takes much better cat pictures than the old one. I imagine it will come in useful soon...

31.8.2008 - yhä ylöspäin

Syntymäpäiväkseni sain komean kutsun viettämään pitkää viikonloppua Shasta-vuorella, peti-puuromajoituksessa. Perjantaina iltapäivällä lähdimme ajamaan pohjoista kohti ja liki viiden tunnin ajomatkan aikana maisema vaihtui selkeästi tasaisesta viljelysmaasta metsäiseksi ja vuoristoiseksi. Mount Shasta City on reipas pikku kylä vuoren juurella ja majoituspaikastamme on komeat näkymät vuorelle.

For my birthday, I got a fancy invitation to spend a long weekend at Mount Shasta at a bed and breakfast. On Friday afternoon we started driving north and during that five hours the landscape changed from flat hot farming land to something a lot more foresty and mountaneous. Mt. Shasta City is a lively little town at the foot of the mountain, and from our B&B we have a grand view of the mountain.

Reissun ainoa hikka on se, että majapaikassamme kaikki paitsi me ovat täällä perhehäitä varten. Jostain syystä siitä seuraa, että ihmiset eivät ymmärrä lukita kylppärin ovea ollessaan siellä, eivät viitsi lukea jääkapissa olevista tavaroista kenen ne ovat, ja etsiessämme mukavan viileää istumapaikkaa ensimmäisenä iltana päärakennuksen patiolta kysyvät kovaan ääneen: Onks nää tyypit täällä vieraita? Onneksi täällä riittää ohjelmaa ja tekemistä riittämiin.

The only hitch in the whole trip is that everybody else at the B&B is here for a family wedding. For some reason this means that people don't necessarily close or lock bathroom doors when they are in, can't be bothered to read whose stuff they're eating from the fridge and on the first night when we were looking for a nice cool place on the porch to sit for a while commented out loud: Are these guys guests? Luckily, there is plenty to do in the area.



Ensimmäisenä päivänä kävimme kylällä, ja löysimme Brianille uudet retkisandaalit ja hyvät sortsit. Kaupasta neuvoivat vielä hyviä retkeilyreittejä, ja päätimme heti lähteä suoraan Mt. Shastalle, päivä kun oli aika kuuma ja vuorella viileämpää. Ajoimme suoraan n. 7000 jalan (2134 m) korkeuteen, ilmoittauduimme päiväretkeläisiksi, ja lähdimme kävelemään metsäpolkua ylöspäin. Maisemat olivat aina vain hienommat, ja noin 8000 jalan (2438) metrin korkeudessa löysimme vuorimökin, ja siellä päivystävän retkeilyasiantuntijan. Oli hyvä huilata hetki viileässä ja kuulla hiukan paikan historiaa. Päätimme sitten vielä jatkaa hiukan ylöspäin maisemia katsomaan. Mökiltä lähti vaellusreitti kohti huippua, ja lähdimme lampsimaan kivipolkua ylöspäin. Kipusimme aina vain vähän lisää, kun tuosta kulman takaa olisi kuitenkin vielä paremmat näkymät. Lopulta pääsimme pienen nyppylän päälle, jota parempia maisemia ei enää voinut toivoa, ja lähdimme sitten alaspäin.



On our first day we went into town, found Brian a pair of new hiking sandals and a good pair of shorts. They advised us on some hiking options, and we decided to tackle Mt Shasta right away - the day was hot and on the mountain it would be cooler. We drove up to about 7000 feet, signed up for a day hike and then took off on the foresty path. The views got better and better, and at about 8000 feet we found an old mountain cabin with a hike advisor on duty. It was good to rest in the cool shade and hear more about the history of the area. We decided to hike a little further to see better views. One of the trails headed for the summit, and we followed that up the stone path. A little more, just up there, we climbed further and further to see even more breathtaking views. Finally we concluded our tour at the top of a mini-peak - the views just could not get much better than that - and then turned back down.



Illallisvaihtoehtoja miettiessämme tuli mieleen katsoa naapurikylästä vaihtoehtoja, ja Brian löysikin naapurista Dunsmuirin kaupunigsta hyvänkuuloisen paikan. Pääsimme istumaan pihalle viiniköynnösten alle, tarjoilija oli erinomainen ja ruoka hyvää ellei sitten taivaallista. Brianin pihvi oli ihmeellisen maukas - eikä hinta kokonaisuudessaan ollut lainkaan paha. Ja annoskootkin oli niin hyvin sovitettu, että vaikka söimme jälkiruoan, ei ollut yhtään ähky olo. Ihana päivä sai oikein juhlallisen huipun!



When thinking about dinner options, it occurred to us to see what the neighbouring towns had to offer. Brian found at the next town of Dunmuir a place that sounded really promising. We got to sit outside under a trellis of grapevines, the waiter was wonderfully nice and attentive and the food was tasty if not truly fantastic. Brian's steak was absolutely amazing, and the price was not bad. Even portion sizes were well balanced, so that even after dessert neither of us felt stuffed or uncomfortable. Our wonderful day got a festive end!

11.8.2008 - Tyttöenergian uudet ulottuvuudet

Mitä kuuluu, pitkästä aikaa? Et ole ehtinyt paljon blogia päivittää?
- no, onhan tässä ollut kaikkea tekemistä. Muutettiin juuri, ja sitä ennen yritettiin täällä vähän remontoida. Nyt on ollut tavaroiden purkamista, ja keittiön viimeistelyä. Kaikkea pientä vielä tekemättä - seinien maalausta, yhden lattian vaihto matosta korkkiin, sellaista. Ihan kivalta alkaa näyttää.

How are you? Long time... You haven't been blogging much recently?
- Well, we've been kind of busy. We moved house just a few weeks ago, before that we were busy fixing up the place. Now we have been unpacking, finishing the kitchen. All kinds of small stuff still to be done - painting walls, changing out the carpet. But it's starting to look nice.

No nyt taisit jättää jotain kertomatta.
- no joo...

I think you still have something to tell!
- well yes...

On vähän maha kasvanut!
- On on, ja syystäkin. Vauvaakin tässä odotetaan ja laskettu aika on hienosti tammikuun ensimmäinen päivä. Ollaan juuri kohta puolivälissä, 20 viikkoa. Kaikki on mennyt tosi hienosti.

Your belly has gotten big!
- Indeed it has! For a good reason. We are expecting a baby, and the due date is a fantastic January first. We are about half way, 20 weeks. Everything has gone very well.

Eikö yhtään edes ollut aamupahoinvointia?
- Eipä juuri. Hirveä nälkä kylläkin alkuvaiheessa! Ruokaa oli S-A-A-T-A-V-A parin tunnin välein. Hedelmät maittoi hyvin, suklaa vähän heikommin. Nyt on kaikki aika normaalia taas.

And morning sickness?
- Nothing really. I had a massive appetite in the early months. I HAD TO EAT every 2 hours. Adored fruit, chocolate not so much. Now everything seems more normal.

Eikö ollenkaan mitään yökötyksiä?
- No ei.

So no morning barfing at all?
- Nope.

No miltä nyt tuntuu?
- Raskaalta! Ei vaiskaan. Ihan kivalta. Äitiysvaatteet on tosi mukavia pääällä. Ja pieniä potkuja on tuntunut jo toista viikkoa. Aika vipeltäjä.

So how do you feel now?
- Big! Well, not really. Quite nice. Maternity clothes are very comfortable. And I've been feeling little kicks for over a week. Quite a squirmer.

No mites isä suhtautuu asiaan?
- Oikein positiivisesti. Vahtii että otan vitamiinit. Varoittaa nostelemasta mitään.

How's the dad taking it?
- Very well. He'll make sure I take my vitamins. Warns me from lifting things.

Kuulostaa liian positiiviselta, kysytään suoraan: How are you?
- Just fine, really good. House is going great. Everything will be all ready by the time the baby comes.

That sounds way too positive. Let's ask him directly: Mitä kuuluu?
- Hyvää, oikein hyvää. Koti on hyvässä mallissa. Kaikki on varmaan valmista kun vauva tulee kotiin.

Any other news you'd like to share?
- Recently successful iPhone application author. "Successful".

Onko mitään muuta kerrottavaa?
- Tuore iPhone tuotekehittäjä. "Menestyvä".

What does that mean?
- The sales have been good enough that if they continue they'll be a living.

Mitäs se tarkoittaa?
- Myy sopivasti, jos tätä rataa jatkuu tästä voi tulla elanto.

That's fantastic news! what's the app?
- IQ boost, scientifically proven brain game. Check it out at tnxbai.com.

Upeita uutisia! Mikäs se ohjelma sitten on?
- IQ boost, tieteellisesti todistettu älypeli. Se löytyy osoitteesta tnxbai.com.

Ok, that's enough tech talk, back to the baby. Do you know the gender yet?
- Yes, it's a girl! Just what we wanted. :)
(continues to work on computer)

No se siitä tietokoneasiasta, takaisin vauvaan. Tiedättekö kumpi on tulossa?
- Jep, tyttö se on! Ihan kuin toivottiin! :)
(jatkaa tietokoneen näpyttelyä)

No, hyvä, että isä on noin innostunut ja muutenkin hyviä uutisia. Siis tyttö?
- joo, tyttö taitaa olla. Saa nähdä tuleeko prinsessa vai koheltaja. Jälkimmäinen on vähän todennäköisempi... tylsää ei varmaan tule missään vaiheessa.

We're happy to learn that the dad is excited and has good things going on. So a girl?
- Yes, looks like a girl. We'll see if it is a princess or a hellion. The latter seems more likely... we'll hardly get bored at any point.

Eli ei mitään vaaleanpunaista huonetta?
- Ei ollut meidän väriskaalassa 2 viikkoa sitten... varmaan alussa ollaan kaikki samassa makuuhuoneessa, katsotaan sitten myöhemmin missä kukakin nukkuu. Vierashuoneen laittaminen on etusijalla!

So no pink nursery?
- Pink wasn't in our colour palette 2 weeks ago... for starters we'll all be in the same room, after that we'll see how things work out. Setting up the guest room is higher up in priority!

No sitten teille tulee akkavalta?
- Ei ihan. Kissa on poika (vaikkakin leikattu). Ja itse asiassa meille tulee kissanpentu tuossa marraskuussa, pitävät sitten toisilleen vähän seuraa ettei vauvan kanssa tule mustasukkaisuutta. Se toinenkin pentu on sitten leikattu poika. Onpahan sitten toimintaa...

And then you'll have female domination?
- Not quite. The cat is male (but neutered). And we're actually getting a kitten in November, to keep cat company and alleviate possible jealousy with the baby coming home. The other one will also be a boy. At least there'll be action...

No mutta lupaatko päivittää blogia useammin?
- Koitan kyllä... Nyttemmin olen laittanut kuvia useammin nettiin, meidän kuvagalleriaan. Kun kuitenkin väkeä kiinnostaa nähdä miten se maha kasvaa... ja muutenkin mitä kivaa on tehty ja miten kodinlaitto etenee. On vaan ollut vähän kiireistä.

Do you now promise to update your blog more often?
- I'll try... I've been putting more photos online in our gallery. I know people want to see the progress with the belly... and what we're doing and how the house is coming along. I've just been busy.

No, kyllä meille kuvatkin kelpaa. Saako ottaa tähän yhden kuvan vielä loppuun?
- Ota vain, tai käytä tätä yhtä kuvaa eiliseltä. Oltiin torilla ostoksilla, mulla huvittava paita päällä, jossa lukee "body by baby". Kun en meinannut osata laskea rahoja, piti miehen todeta lisäksi, että "brain by baby"... Nooh... sellaista sattuu. Tottahan se on.

We'll take the photos no problem. Can I take one now?
- Sure, but why don't you use this one from yesterday. We were shopping at the farmer's market, I'm wearing this funny tee that says "body by baby". I got confused counting out coins so Mr here declared also "brain by baby"... It happens. It's true I guess.

Kiitos. Älä unohda meitä lukijoita! Kyllä tätä blogia joku ihan oikeasti lukee
- Terveisiä kaikille lukijoille! Toivottavasti tykkäätte uutisista. Ja nyt meillä on kohta vierashuone ihan tip top niin voi tulla kylään. Tässä on taloyhtiössä kiva uima-allaskin.

Thanks! don't forget us readers! You do have readers you know.
- Hello everyone! I hope you like the news. And once we get our guest room set up, you should come visit. We have a nice swimming pool here too.

Uima-allas! ja nyt vasta kerrot!
- Voin lainata pyyhettä ja uikkarit jos haluat pulahtaa. Ilta on viileä, mutta vesi on lämmintä. Ihan tuosta takapihasta voit mennä.

A pool! and now you tell me!?
- You can use my suit and a towel, if you'd like a dip. It's col now but the water is warm. You can just go out the back.

No. Taidan mennäkin! Kiitoksia!
- No eipä kestä, oli kiva jutella. :)

I think I might just do that! Thanks a lot!
- My pleasure, it was nice to chat. :)

17.6.2008 - Avaimet!

Juhuu! avaimet kädessä uuteen kotiin! Silti illasta suurin osa meni kaverin autotallissa rautatankoa vääntäen ja hitsaten. Tulee hieno kiuas.



Woohoo! got the key s to our new home! Alas, most of the evening was spent in our friends' garage, bending steel and welding. It'll be a fine sauna stove!

15.6.2008 - uusi kiuas

Odottavan aika on piiiiiiiiitkä. Vasta keskiviikkona saamme avaimet uuteen kotiimme. Valmistella ei vielä voi juuri mitään, erilaiset maalivaihtoehdot on jo katsastettu netissä ja hankittu värikarttoina. Kävimme eilen kävelemässä ja tsekkasimme paikan uudestaan ulkoa käsin. Oi ja voi, kun pääsis jo laittamiseen käsiksi. Siispä päätimme keskittyä ensi viikon rantajuhannuksen valmisteluun. Viime vuonna rakensimme saunateltan, mutta kiuaspuolen suunnittelu jäi heikoksi. Kun lisäksi kiven piti kantaa kauas rannalle, ei niitä jaksettu tuoda niin monta, ja löylykihaukset jäivät heikoiksi. Tänä vuonna meillä on ihan uusi ja radikaali design, jonka pitäisi toimia hyvin niin nuotiossa lämmittämällä kuin kaasukuumennuksella. Periaatteena on vahva, jalallinen kori kiviä varten ja päälle sujautettava eristetty teräspeltisylinteri. Kävimme eilen haalimassa materiaaleja, tänään tehdään tarkat piirustukset ja sitten rakennetaan.



We are getting tired of waiting. We won't get the keys to our new place until Wednesday. We are about as prepared as we can be, we've been researching and collecting paint colour charts already. Oh, if we could only get started! To divert our attention, we decided to focus on preparing for our next beach midsummer party. Last year we built a fine sauna tent, but the design of the stove was weak, and the steam not very hot. This year we are building a new, rad design, which will work well for both heating in a fire and heating with gas. The principle is a strong basket for the stones with feet, and an insulated cylindrical steel cuff to go over it. Yesterday we spent getting materials, today we'll make the final drawings and then start construction.

1.6.2008 - tarjous

Perjantai: sähköpostiluukkuun napsahtaa asuntolistaus, joka vaikuttaa luvattoman lupaavalta. Laitan vastaukseksi samantien, että tämä on nähtävä.
Lauantai: tapaamme välittäjän. Hänellä on kiire, ja hän jättää meidät tutustumaan kämppään omin päin, lupaamme lukita. Katsomme kämppää, katsomme toisiimme: tämä se on. Menemme välittäjän luo ja ilmoitamme, että olis ihan kiva. Ei kuulemma ole muita tarjouksia vielä.
Sunnuntai: Tapaamme välittäjän taas yhdellä toisella asunnolla, jossa hänellä on näyttö koko päivän. Teemme tarjouksen, hiukan alakanttiin, mutta uskomme sen menevän läpi sellaisenaan. Maanantaina kuullaan vastaus....



Friday: a listing of a townhome arrives in my inbox. Sounds unbelievably good. We respond and want to see it as soon as possible.
Saturday: we meet the agent at the place. He's busy, leaves us there to look around and lock up. We look at it and each other and say: this is it. We find him again and tell him we want it. No other offers yet, that's good news.
Sunday: we meet again with the agent at a place he is showing. We make the offer, slightly under, but believe it's going to be accepted as is. Tomorrow we'll hear...

26.5. 2008 - kuumaa ja kylmää

Mennä viikolla oli helleaalto, ja lämpötilat kipusivat yli kolmenkymmenen viiden asteen. Ulkona oli älyttömän kuuma. Kotona oli älyttömän kuuma. Kissa venyi uusiin ennätysmittoihin, vähävillainen napa kattoa kohti. Töissä kuumimpana päivänä paikalle tuli jäätelöauto, ja yhtäkkiä sen ympärillä olikin satakunta isoa vekaraa, miettimässä mikähän olisi se paras jäätelö.



The other week we had a heat wave, with temperatures creeping close to a hundred. It was so hot outside. It was so hot inside. The cat stretched to new record lengths, sprawled on the sofa with its fuzzy belly up. At work, on the hottest day, an ice cream truck came by and all of a sudden there are about a hundred big kids in the alley, trying to pick the best ice cream from the list.

No nyt on sitten viileää ja tuulista. Kerrostalokämppien ja rivareiden katselu näillä markkinoilla on nyt lähinnä tarkkailuasteella - kaikki lähimmät on katsottu, yhdestä tehtiin tarjous, mutta joku tarjosi enemmän, nyt odotellaan, josko jotain sopivaa tulisi kohdalle.

Now the weather is cool and windy. We have been looking for condos/townhomes but now we have retreated to the watch position. We checked out everything and made an offer on one but lost it. Now we just wait for something new to come by.

10.4.2008 - väliaikatiedotus

Tässä viime kuukaudet sikapikakelauksella:

Here are our recent months in blastfastforward:

Kaverit tulivat meidän maakuntaan puoleksi vuodeksi! Välimatka on ihanan lyhyt.

Friends came over for six months. They live wonderfully close.

Kävimme pikayöpymässä vuorilla, jonne ehdimme juuri ja juuri kaivaa lumiluolan valtavaan nietokseen. Hullun hommaa, älytöntä rehkimistä, tulipa sekin koettua, rasti listaan.

We went to the mountains to spend a night in a snow cave, which we managed somehow to dig into a large drift. Crazy stuff, ridiculously exhausting, cross that one off the list now.

Herra Roskonen sai villapaidan. Tykkää lämpimästä!

Mr Roscoe got a woolly jumper. He likes being warm!

Pääsiäisenä meillä kävi virpojat, ja viikkoa myöhemmin mentiin etsimään pääsiäismunia isojen puiden alta. Kyllä niitä olikin.

For easter we had a visit from the easter witches, and a week later we went hunting for easter eggs among big trees. Many were found.

Karo täytti 13, mutta pian sen jälkeen meni kovasti huonoon kuntoon. Karolle järjestettiin kunnon läksiäisjuhlat, ja päivä oli kaunis ja rauhallinen. Vähän on vielä isokorvaista helikopteria ikävä.

Karo turned 13, but soon after that started to rapidly decline. We arranged her a good party, and the day was beautiful and calm. We miss her big ears presence still.  

Työmatkat on vieneet Teksasiin ja Minnesotaan, mutta juuri nyt ei mihinkään. Etupihan narsissit kasvavat hyvin, ja takapihan puutarha on laitettu kuntoon, tomaatteja, papuja ja kurpitsoita odottamaan. 

Work trips took me to Texas and Minnesota, but right now I am staying put. The front garder has nice daffodils, the back yard garden has been prepared for tomatoes, beans and pumpkins. 

9.1.2008 - aika on.....

Koko syksy meni tosi nopeasti, työpäivät olivat pitkiä ja sitä rataa, mutta joulun aikaan laitoimme vähän jarruja. Kaverit olivat kylässä, vahdimme kahta talollista kissoja ja uudeksi vuodeksi menimme hiihtämään murtsikkaa (ja myös umpihankea) vuoristoon, parin kilometrin korkeuteen. Kulunut viikko on ollut vähän pehmeää laskua töihin, olen autellut projektin, parin kanssa ja juuri nyt poden pientä lunssaa ja käheää ääntä. Kun malttaisi olla puhumatta... Elukat voivat hyvin, mies mukaanlukien.

Oh my, autumn went by so fast. Long days at work, et cetera, but taking it easier over the holidays. We had friends staying over, we looked after two housefuls of cats and for new years we went off x-country skiing (and also some backcountry), up at 7000 odd feet. This week has been about easing back into the rhythm of work, and right now I'm getting through some minor bug, a little husky in the voice. If I could just stop talking... The animals are doing fine.

Joulukuusi (kissan mielestä kivoin vesikuppi on puun juurella) on aika ottaa alas, ja paketoida vaaleanpunainen lasiriikinkukko ensi vuotta varten laatikkoon. Tilasin leipäjuustoa ja sitä on vielä paketti syömättä, täytyy vain hakea IKEAsta lakkahilloa kyytipojaksi, kun edellinen loppui kesken. Täällä oli vähän talvimyrskyä, mutta ei varsinaisesti mitään outoa, mitänyt satoi vettä rankasti, tuuli navakasti, ja kadulle lenteli oksia ja risuja. Kauempana oli sitten muuta hankaluutta, mutta ei täällä.

It's time to take down the tree (the cat loves the water bowl) and to pack away the delicate pink glass peacock ornament. For the holidays I had ordered some Finnish style squeaky cheese, and we have a bit more left. Need to get more cloudberry jam from IKEA, we ran out. We did have a bit of a storm here, but nothing really major in my opinion: heavy rain, tough wind and some twigs and branches flying into the street. There was trouble with power and trees falling over, but not really for us.

Ei muuta kuin hyvää uutta vuotta, ja epämääräisiä lupauksia päivittää blogia vähän useammin!
Have a good new year! (mumble mumble promise to update blog more often mumble)

31.10.2007 - halloween thriller

Trick or treat!

Projektin jatkuvista ylitöistä huolimatta asioiden tärkeysjärjestyksestä ei tingitä. Töissä studioiden välinen naamiaispukukilpailu huipentui tähän showhun. Kyseessä on siis versio Michael Jacksonin maineikkaan Thriller-musiikkivideon kuvioista. Voitto tuli, ansaitusti. Ja nyt kokeilemaan millä tämän kasvomaalin saa pois...

Despite project overtime, first things come first. At work the studios have been competing against each other for best group costume. Our studio performed a version of Michael Jackson's famous Thriller music video moves. And we won! And now to see how to get this face paint finally off...

660 Thriller!

15.10.2007 - syksyttää

Näin syksyiseltä täällä näytti perjantaina puoli seitsemän aikaan, sateisen viikon päätteeksi. Viikonloppuna ei satanut enempää. Ostin haravan.
It looked quite autumnal here last Friday at six thirty, after a wet week. It didn't rain on the weekend. I bought a rake.

7.10.2007 - suuri elokuva-aiheinen pettymys

Aikaa on vierähtänyt taas vähän enemmän kuin pitikään. Oli kesältä niin paljon kuvia laitettavana, etten oikeastaan tiennyt mitä tehdä niiden kanssa. Lopulta, sisäisen hiilestyksen ja vähän ulkoisen ruinauksenkin jälkeen meidän totaalisesti hajonnut nettikuvagalleria on laitettu uudestaan pystyyn - mikä tarkoittaa, että kaikki kuvat piti laittaa sinne uudestaan. Vuoden 2007 kuvat ovat kutakuinkin järjestyksessä, vanhempia kuvia laitan kun ja jos jaksan ja viitsin. Ei tarvitse vastedes täyttää blogia kaikilla kuvilla, kun kuvat löytyvät muualtakin.

chromaticgray.com/gallery2

Time has gone by way faster than expected... in the end there were so many photos to post and share from last summer that I honestly did not know what to do with them. Finally, after some internal angst and external whining the previously totally broken gallery is now up again, which mean that I had to re-upload all the photos there as well. 2007 is up and documented, earlier photos will appear when and if I feel like doing it. But the blog won't be filled with photos now that there are other means of sharing.

Eilen kävimme kavereiden kanssa katsomassa elokuvan Seeker - the dark is rising. Pimeä nousee -sarja oli kaveripiirissämme yksi suosikkikirjoista ja vaikka sarja on tarkoitettu nuorille aikuisille, olen ihan aikuisenakin lukenut sarjan uudestaan ja nauttinut siitä suuresti. Elokuva oli lievästi sanonut pettymys - etenkin kun kirjasta olisi voinut saada niin hyvän elokuvan... Voin vain kuvitella, miten tähän päädyttiin. Käsikirjoittaja ei itse ollut lukenut kirjasarjaa, eikä itse kirjaakaan. Sen sijaan juonen selittivät hänelle hänen 8-vuotiaat kaksospoikansa, räiskepelaamisen lomassa. Jotka olivat lukeneet kirjasta sarjakuvaversion. Sen jälkeen tuottaja ilmoittaa, että elokuvassa pitää mainostaa G-shock rannekelloja, Nokian kännyköitä, lesemuroja, Googlen hakukonetta, jotain webbikameraa, Santa Cruzin yliopistoa, jotain lenkkarimerkkiä ja kansainvälistä taekwondoliittoa. Päärooliin valitaan joku b-luokan teininäyttelijä, jonka mielestä mikä tahansa ajattelutoiminta aiheuttaa automaattisesti leuan auki valahtamisen. Lopputuloksen voikin sitten arvata. Kun alkuperäisteoksesta ei ole jäljellä kuin tietynlainen etsintäteema, muutaman päähenkilön nimi ja ajatus englantilaisesta pikkukylästä, voikin kukin tahollaan miettiä, kannattiko kirjan oikeuksien ostaminen sittenkään. Samat rahat olisi voinut laittaa vaikka ihan oikeaan käsikirjoitukseen, ja jossain vaiheessa joku olisi voinut tehdä oikeasti hienon elokuvan tästä kirjasarjasta. Elokuvan jälkeen kokkasimme suurelle porukalle valtavan britti-teemaisen päivällisen yorkshire puddingeineen päivineen, joka hieman laimensi valtavaa pettymyksen tunnetta. Vähän.

Yesterday we went to see Seeker - the dark is rising. I had read the series as a teenager and again and again as an adult, and many of our friends also had done the same, considering it one of our favorite series in the fantasy genre. The film was in every way a disappointment - especially considering how the film COULD have been truly truly excellent because of the quality of the book. I can only imagine how this came to be. The script writer had never read the book or the series. Instead, he had the main plot described to him by his 8-year-old twin boys, while they were playing shootemups. Who had actually read the comic version. After which the producer announces that the film is funded through product placement and that they have to promote G-shock watches, Nokia mobile phones, bran flakes, Google search, a web cam maker, Santa Cruz university, some sneaker manufacturer and the international taekwondo association. The main role goes to a b-class teenage actor, who thinks that any cogitative activity automatically causes the jaw to hang open. You can just imagine what the result is. When the only remaining elements are a general seeking activity and a few names of the main characters, you really have to wonder was it worth buying the rights to the books? Especially when it means that now they will never be made into a decent film ever? I mean, you could have spent the same money on a bit of script writing. After the film we consoled ourselves with a big british-themed meal, complete with yorkshire puddings and all. It helped. A bit.

Aivan unohdin mainita, että ennen kaikkea tätä olimme IDEOn vuotuisella kokoperheen piknikillä puistossa. Ilma oli ihana ja teemana oli saarikulttuuri - täällä päin maailmaa termi viittaa Havaijiin ja Polynesiaan. Syötiin ekohaarukoilla herkkuja paperilautasilta kaulassa leit ja ruohohameet päällä. Pääsin kokeilemaan myös miltä tuntuu huitoa softball-palloa (pesiksestä aika lailla helponnettu versio). Molemmilla kerroilla pallo lensi ja kauas, jäi ihan hyvät fiilikset.

And I quite forgot to mention that we had been to the IDEO annual family picnic as well. The weather in the park was lovely and the theme was island culture - referring to Polynesia and Hawaii. We ate delicious things with compostable forks and paper plates wearing leis and grass skirts. I also got to try what it is like to play a little softball, or at least to hit one. Both times the ball flew nicely, good good.

9.8.2007 - linnareissu

Minne mennä? Sitä mietittiin Ideaparkin keskilattialla suuren kartan päällä. Muutamalla loikalla kun olisi voinut mennä Inarijärvelle, Ahvenanmaalle, Huippuvuorille taikka Minskiin. No, mentiin sitten Savonlinnan suuntaan.

Which way to go? We pondered that in the central square of the shopping town Ideapark. A hop and a skip and we could have been at lake Inari, in Aland, the Svalbards or Minsk. In the end we went in the Savonlinna direction.




Ajeltiin ihanimman järvi-Suomen kautta, välillä pysähtyen.
We drove through the most lovely lake country, making stops.



Kartasta katsoen Ruusuhovin majoitus näytti hyvältä - vähän päätieltä pois, veden äärellä... Kartanossa oli täyttä, mutta aittapuolella oli vapaata. Takana pilkottaa järvi, jossa oli valitettavasti jo yksi nakuna uiva mieslauma. Illallinen päärakennuksessa oli ihana, ja tasasimme jälkkäriksi rättänän.



The map suggested that this Ruusuhovi place would be nice: a bit off the main road, by the water. The manor was full, but the cottage by the lake had availability. The lake was unfortunately already infested with naked men. We had a nice dinner at the manor and shared a "rättänä" for dessert: a crisp rye tart with bilberry filling.



Olavinlinnan englanninkielisellä kierroksella oli vain muutama ihminen, ja pääsimme kiertämään kapeimpiinkin käytäviin ja torninhuippuihin. Hieno! Isompi sisäpiha oli täysin teltan kattama, sisällä teltassa viritettiin juuri flyygeliä illan oopperaa varten. Mutta meidän oli tarkoitus ehtiä vielä illaksi Helsinkiin.

The tour of St Olaf's castle was small, which allowed us to go and peek into the towers and go through narrow windy staircases. Great castle! The big inner yard was covered by a tent, inside which we heard a grand piano being tuned for the opera performance the same night. We, however, had plans to be back in Helsinki by then.



Kotimatkalta löytyi sitten hauskoja tuliaisia.
We found some fun and cool presents on the way back.



Illalla olimmekin taas kaupungissa, langattoman laajakaistan lämmittävässä valossa.
In the evening we were back again in the city, in the warming glow of wireless broadband.

26.7.2007 - luontoidylliä

Noh, ennenkuin annettiin auton viedä, käytiin tsekkailemassa paikallisia nähtävyyksiä, kuten Askalan voimalaitoksen aluetta. Kuiva joenpohja oli iltavalossa oikein kuvauksellinen. Pojat otti neulanreikäkuvia digirungolla.



Before giving in to the call of the road, we checked out some of the local sights, the Askala power station in the Paimio river. The rocky riverbed was pictoresque in the evening light. The guys were shooting pinhole images with the digital SLR.


Muutama nätti horsmankukka oli vielä tienlaidassa.
There were still a few pretty fireweeds by the road.



Paikallinen yhdistys hoitaa alueen niittyjä ja taloa, ja tilalla on ainakin hevonen ja lampaita. Heinät oli seipäillä ja liinaharjainen kaveri sai pari nyrkillistä apilaa aidan takaa.



A local organisation maintains an old farm house and the surrounding meadows. We met a friendly blond lady, who received a bunch or two of fresh clover from behind the fence.



Aah. Pellon laidasta löytyi huikea vattupaikka!
We found some amazing raspberries by the field!



Illan kruunasi keikka hiekkakuopille ja sauna.
The evening was rounded off by a trip to the sand pits and sauna.

24.7.2007 - hih hei häät taas

Onnea Kevin ja Hana!

Maailman paras ja ainoa hää-kuplukka.
The best little white wedding beetle.



Häiden teemana oli horsmankukat ja niiden väri.
The theme was fireweed and their vibrant colour.



Itse seremonian jälkeen syötiin kakkua, noutopöytää, pipareita, lisää kakkua...
After the ceremony we had cake, a buffet lunch, cookies, more cake...



Mölkkykisa oli suht tasaväkinen.
The mölkky tournament was fairly even.


Ja sitten häätango...
And then the wedding tango...



Ja lopulta tuli ilta ja aika lähteä kotiin.
And then it got late and it was time to go home.


Ja tulihan se ryijykin valmiiksi!
Even the rya rug was completed in time!



Ensi jaksossa: beibi, maantie on kuuma
Next episode: hitting the road, baby

11.7.2007 - koska se loma alkaa?

Täällä oli vapaapäivä. We had a holiday.





Ja viikonloppuna käytiin vähän retkellä. Ei kylläkään päästy kovin kauas "parkkipaikalta". Kuvassa keskellä Mountain View.
This is Mountain View as seen from a nice little hike not too far away.



KOSKA SE LOMA OIKEIN ALKAA?
WHEN'S MY VACATION GOING TO START?