28.11.2006 - kauhia tauko
Hui että, miten aika vierähti taas. Kaliforniaan on tullut talvi, välillä sataa, välillä on yöllä niin vilpoista, että nurmikko on kuurassa aamulla. Kaasulämmitin naksuu nurkassa koko ajan. Mitäs olenkaan tehnyt? No, kutonut ainakin. Tässä on yhdet koelapaset Lunalle. Omat aili-lapaset on vielä kesken, mutta nyt ollaan jo toisen lapasen kämmenessä, joten voiton puolella ollaan. Seuraavat lapaset Lunalle ovat sitten vähän kirjavammat.
Oh, how time flies. California is now in proper winter: first it rains, then it gets cold and even frosty at night. The grass is sometimes slippery from frost in the morning. The gas heater is making popping sounds in the corner all the time now. So, what have I been up to? I have been knitting, if nothing else. These are test mittens for Luna. My own aili-mittens are not quite ready yet, but getting there. Luna's next gloves are going to be patterned ones.
Mr B ja minä ollaan käyty myös vähän kiipeilemässä. Köysireitit tuntuvat älyttömän helpoilta, boulder-reitit äly vaikeilta.
Mr B and I have been going to the gym again to climb. We have done some top-roping (the grades seem super easy) and bouldering (the grades seem super hard).
Karo pärjäilee hyvin, vaikka ei enää voi kävellä rappuja ylös. Silti tänäänkin se leikki Rambo-kanin repimisleikkiä. Karolla on huonoja päiviä, jolloin se ei paljon viitsi nousta petistään ylös, ja sitten hyviä päiviä, jolloin ravataan kämpässä ja haetaan leikkimään. Ollaan kissojen vahtina ja Karo tuli mukaan sinnekin käymään. Kissoja piti paijata ja halia.
Karo is doing well, although she cannot climb steps anymore. Today she played tug-of-Rambo. On bad days she does not want to get out of bed very much. On good days she gallops around the house, begging us to play. We have been cat sitting again and Karo joined us to visit them the other day as well. The cats needed cuddles and hugs.
Kiitospäivä oli ja meni - kävimme sukulaisissa, söimme naapureiden rääppeitä ja otimme löysästi pitkän viikonlopun. Ihanaa. Silti eniten nauratti Anna-Marin lähettämä linkki Helsingin Valituskuoron esityksestä. Niinpä niin, mitä tekeekään kansa, jolla ei kiitospäivää ole? Valittaa iloluontoisesti.
Thanksgiving went by without much ado - we visited family and then helped friends with turkey leftovers and did nothing for a long weekend. My biggest laugh was for the Helsinki choir of complaints, which was a lovely example of how to turn complaining into something positive.
Helsinki Choir of Complaints / Valituskuoro
Oh, how time flies. California is now in proper winter: first it rains, then it gets cold and even frosty at night. The grass is sometimes slippery from frost in the morning. The gas heater is making popping sounds in the corner all the time now. So, what have I been up to? I have been knitting, if nothing else. These are test mittens for Luna. My own aili-mittens are not quite ready yet, but getting there. Luna's next gloves are going to be patterned ones.
Mr B ja minä ollaan käyty myös vähän kiipeilemässä. Köysireitit tuntuvat älyttömän helpoilta, boulder-reitit äly vaikeilta.
Mr B and I have been going to the gym again to climb. We have done some top-roping (the grades seem super easy) and bouldering (the grades seem super hard).
Karo pärjäilee hyvin, vaikka ei enää voi kävellä rappuja ylös. Silti tänäänkin se leikki Rambo-kanin repimisleikkiä. Karolla on huonoja päiviä, jolloin se ei paljon viitsi nousta petistään ylös, ja sitten hyviä päiviä, jolloin ravataan kämpässä ja haetaan leikkimään. Ollaan kissojen vahtina ja Karo tuli mukaan sinnekin käymään. Kissoja piti paijata ja halia.
Karo is doing well, although she cannot climb steps anymore. Today she played tug-of-Rambo. On bad days she does not want to get out of bed very much. On good days she gallops around the house, begging us to play. We have been cat sitting again and Karo joined us to visit them the other day as well. The cats needed cuddles and hugs.
Kiitospäivä oli ja meni - kävimme sukulaisissa, söimme naapureiden rääppeitä ja otimme löysästi pitkän viikonlopun. Ihanaa. Silti eniten nauratti Anna-Marin lähettämä linkki Helsingin Valituskuoron esityksestä. Niinpä niin, mitä tekeekään kansa, jolla ei kiitospäivää ole? Valittaa iloluontoisesti.
Thanksgiving went by without much ado - we visited family and then helped friends with turkey leftovers and did nothing for a long weekend. My biggest laugh was for the Helsinki choir of complaints, which was a lovely example of how to turn complaining into something positive.
Helsinki Choir of Complaints / Valituskuoro
Comments
Mun lapasprojekti etenee myös. Ensimmäiseen lapaseen tuli peukalo liian ylös ja kärkikavennus liian nopeasti. Ainakin sain peukalokiilan aikaiseksi. Täytyy tehdä vielä peukalo ja sitten säästää tuo lapanen maanantaikappaleeksi. Saa luvan toimi esimerkkinä siitä, miten ei kannata tehdä :D Sitten kun osaan tehdä täydellisiä lapasia, voin purkaa sen taas langaksi.
Karolle haleja! (kuvia? *vinkvink*)