15.1.2005 - hei helle

On ollut jo kaksi, eikun kolme helteenlamminta paivaa... ensimmaisesta otin kaiken ilon irti, nypin rikkaruohoja takapihan kujalta laattojen valista ja otin aurinkoa olkapaille. Aloitin myos kasvien saannollisen - paivittaisen - kastelun. Etupihalle yli 2 kk sitten istutetut oranssit unikot ovat vihdoin avautumassa. Pihalle on myos tulossa basilikaa, oreganoa, persiljaa ja alppimansikoita. Laventeli puskee nuppuja ja huomasin etta naapuripuolen ikivihrea on valtava rosmariinipensas! Brian haikailee kurpitsaa, mutta sen kastelun kanssa tulee ongelmia kun olemme poissa.

The hot days have arrived - the first one I relished, eager to get a bit of sun on my shoulders. I pulled out tiny weeds one by one from the back yard (or rather, alley) patio and planted some basil, oregano, parsley and alpine srawberries. With this weather they need watering or at least checking every day. Brian would like to grow pumpkins too - a problem when we go away and there is nobody to water them. Certainly here it is warm enough to grow them!

Tanaan muiden puuhien lisaksi on tarkoitus menna porukalla vahan matkan paahan ja kokeilla maastopyorailya. Saa nahda miten parjaan jousitettujen pyorien mukana... eiku joustaa polvista... Haavalmistelut etenevat ja paikallisen tavan mukaan olemme saaneet jo joitakin lahjoja. Outoa, tottakai katevaa, ja oikeastaan ihan kivaa. Kun ensimmaisessa kortissa oli minulle tuntemattomalta pariskunnalta viesti "Onnea elaman taydelta" noin vapaasti suomennettuna, olin liikuttunut. Kun sama viesti on ollut jo ainakin yhdessa toisessa kortissa ymmarran, etteivat he viettaneet puolituntista miettien sopivaa tervehdysta, vaan firmalla on joukko valmiita onnentoivotuksia, joista voi valita omansa. No, hyva niin.

Today's agenda includes experiments in mountain biking with some friend. Lets see how my bike fares with the suspended abuse-machines of the others. Use the knees, Luke... We have also received already some wedding gifts. This is an odd, of course practical but also nice experience. I certainly appreciate not having to ship these things back here from NY. The first card was from a couple I do not know and said: "A Lifetime of Happiness". I was amazed and thought what a beautiful thing to say. When the same greeting appeared on another card I realise they did not spend twenty to thirty minutes trying to come up with a nice thing to say, but that it is an option in the shipping procedure to select from a list of a few greetings. Figures.

Comments

Popular posts from this blog

Winter -- the second best day of the year

11.8.2008 - Tyttöenergian uudet ulottuvuudet

30.4.2006 - vappua!