22.2.2005 - vihreä aavikko
Viikonloppuna tutustuimme Arizonan aavikkomaisemaan. Sade lotisi ja oranssinruskea maa lätisytti oranssinruskeaa mutaa kenkiin. Aavikko oli vihreä ja ruohoinen. Myöhemmin keväällä tapahtuva kevätkukkien tulva tulee olemaan ihmeellinen - vettä kun on viiden kuivan vuoden jälkeen tullut jo lähes koko vuoden kiintiön edestä.
Valtaosa taloista on matalia, samaa punaisenruskeaa tai oranssinharmaata sävyä kuin ympäröivä kivimaisemakin. Yhtenä poikkeuksena oli violetti talo, joka tosin hieman mielikuvitusta käyttämällä sulautui taustalla häämöttäviin sinisävyisiin vuoriin. Sen edessä kasvoi sävy sävyyn sulautuvia kukkivia puita.
Kaktukset kasvavat nopeasti ja niiden juuret varastoivat suuret määrät vettä. Sympaattisia. Niiden lehtiä voi kuulemma paistaa ja syödä, en ole vielä maistanut. Hedelmät tunnetaan nimellä prickly pear - arvattavasta syystä. Nahistunut kaktuksen lehti näytää ihan alienin iholta: vaalean vihertävän lilahtavalta mutta nahkeanakin sileältä.
Alueelle on viimeisen kahdeksan vuoden aikana tullut valtavasti uutta asutusta, turismia ja asukkaita. Näimme talon, joka kuuluu tiettävästi Madonnalle. Eräässä on asunut Lucille Ball, toisessa Walt Disney. Uusimpaan lukaaliin on nähtävästi rakenteilla oma observatorio. Mutta kun ajaa vähän kauemmas taajamasta, mökit harvenee ja aidan takana alkaa intiaanien maa.
We visited the desert of Arizona on the weekend: soaked and green, plump cacti and green grasses pushing up everywhere. The spring flowers will be beautiful this year. Reddish brown mud prints followed us back. Living in the desert has become popular: in small towns and big cities alike everything has boomed over the last five to eight years. But, further away, behind the fence, houses become smaller and further apart, there begins indian land.
Valtaosa taloista on matalia, samaa punaisenruskeaa tai oranssinharmaata sävyä kuin ympäröivä kivimaisemakin. Yhtenä poikkeuksena oli violetti talo, joka tosin hieman mielikuvitusta käyttämällä sulautui taustalla häämöttäviin sinisävyisiin vuoriin. Sen edessä kasvoi sävy sävyyn sulautuvia kukkivia puita.
Kaktukset kasvavat nopeasti ja niiden juuret varastoivat suuret määrät vettä. Sympaattisia. Niiden lehtiä voi kuulemma paistaa ja syödä, en ole vielä maistanut. Hedelmät tunnetaan nimellä prickly pear - arvattavasta syystä. Nahistunut kaktuksen lehti näytää ihan alienin iholta: vaalean vihertävän lilahtavalta mutta nahkeanakin sileältä.
Alueelle on viimeisen kahdeksan vuoden aikana tullut valtavasti uutta asutusta, turismia ja asukkaita. Näimme talon, joka kuuluu tiettävästi Madonnalle. Eräässä on asunut Lucille Ball, toisessa Walt Disney. Uusimpaan lukaaliin on nähtävästi rakenteilla oma observatorio. Mutta kun ajaa vähän kauemmas taajamasta, mökit harvenee ja aidan takana alkaa intiaanien maa.
We visited the desert of Arizona on the weekend: soaked and green, plump cacti and green grasses pushing up everywhere. The spring flowers will be beautiful this year. Reddish brown mud prints followed us back. Living in the desert has become popular: in small towns and big cities alike everything has boomed over the last five to eight years. But, further away, behind the fence, houses become smaller and further apart, there begins indian land.
Comments